tiistai 29. syyskuuta 2015

Kranttuilua

Mjooh. Piippa on hyvä syömään kaikkea mitä sille tarjoaa, mutta osaa se kranttuillakin. Mulla on nyt ehkä viittä eri sorttia kissanpennun ruokaa, joita se kyllä syö, ei siinä mitään, mutta auta armias kun laitan isommille niiden ruokaa, niin siihen on iskettävä kiinni välittömästi. Nyt ruokailu on yhtä kuppien kanssa tolskaamista. Ensin laitan Piipalle, että se edes alottaa syömään. Sitte laitan isojen kuppiin, jollon Piippa menee siihen syömään, Lilli menee toiselle kupille ja Leevi-parka hohhailee, että ei saa syyä. Laitan sitten kolmanteen kuppiin loput ja työnnän Leevin eteen. Mun pitäs ehkä laittaa isojen ruokaa Piipalle, sitte vauvaruokaa seuraavaan jollon Piippa hyökkää sen kimppuun, sitte siirtää se isojen ruoka Lillin eteen ja laittaa Leeville loput. Tai ehkä luovutan ja syötän kaikille samaa. Tänään tuli Zooplussan tilaus ja siinä oli mm. Applawsin kanaa. Laitoin tarjolle ja Piippa taas iski kiinni ihan vimmassa. Lilli toiselle kupille ja ne mätti menemään ihan kilpaa. Leevi ei niin välittäny, anto tyttöjen syödä rauhassa ja kyllä ne söikin! En käsitä miten Piippa veti saman verran ko Lilli, kokonaisen pussillisen yhdellä kertaa. Se oikein ravisteli niitä palasia, oli niin jännää evästä.

Ostin Levin-reissulta fleece-ponchon. Lilli tykästyi siihen ihan täysillä ja teen siitä välillä kissankantopussin. Tänäänkin Lilli vihjaili, että vois mennä pussukkaan ja niin se teki. Kävin tyhjentämässä pesukoneen ja laittelin pyykit kuivumaan ja Lilli kulki näppärästi mukana huristen taukoamatta. Tulin sitte tähän koneelle ja Lilli pötkötteli edelleen pussissa. Piippa päätti tulla tutkimaan tilannetta, joka oli siitä vissii varsin mielenkiintoinen. Lillistä näkyi vaan pää ja Piippa meinas alkaa putsaamaan Lilliä, mutta estin sen, koska en halunnut Lillin kynsiä rinnuksiini kiinni, ilme oli jo vähän sellanen. Lilli huomas, ettei se pussissa olo ole paras idea, koska se ei mitenkään päässy tassuttamaan Piippaa ja Piippa oli aiiiiiivan liian lähellä ja liian innokkaan oloisena, että kehittelee jotain kimppuun käymis-jutskaa, joten se jätti pussin. Nyt se kehittelee iltariekkua tuossa, pään kääntelystä ja kurahtelusta tietää, että kohta alkaa ralli.

Tyttöjen välit ei ole lämmenneet riekkumista pidemmälle, mutta ei tarvitsekaan, eivät kuitenkaan tappele. Tuossa yks ilta viskelin kissoille pakastekuivattua kalkkunaa, niin ehdin jo vetästä nopsaan henkeä, kun Piippa hyökkäs sen palan kimppuun, jota Lilli söi. Vaan Lilli länttäs tassulla Piipan pään lattiaan ja tuijotti kuin sanoakseen "koitapa kerran vielä" ja päästi irti, Piippa lähti pois paikalta kiireen vilkkaa eikä yrittänyt enää. Mua huvitti ja toisaalta olin iloinen, että Lilli ei sen kummemmin siitä törkeydestä hermostunut. Nyt ne sietää sen verran hyvin toisiaan ja osaavat olla, että kaikki kolme kissaa löytyy aamulla sängystä, vaikka Lilli meneekin alkuun eri paikkaan nukkumaan. Se on myös näyttänyt Piipalle, että meikäläisen peiton alle voi möyriä nukkumaan, yhtenä aamuna heräsin siihen, että siellä oli Lilli ja heti seuraavana aamuna Piippa. Kummasti se pienikin kissa lämmittää, kun se on kropassa kiinni, huomasin. :)
         
                                                                       Kantoliina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti