maanantai 23. marraskuuta 2015

Leevi-rakas

Leevi on ollut viime aikoina hyvin aktiivinen. Johtuu raksuista. Kuten aiemmin lienen maininnutkin, minä pihistelen niitä, niitä ei mätetä kaiken aikaa ja silloinkin kun saa, se on hyvin vähän. Syytkin on esitetty joskus, mutta kertauksen vuoksi: Lilli vetää niin, että oksentaa ja se saattaa aloittaa oksentelukierteen. Leevi vetää minkä vetää, mutta menee todella herkästi ummelle. Piipan kohdalla ei ole syitä olla antamatta, ainakaan vielä.

Noh. Tuossa joku aika sitten laiskotti, laadukkaampi märkäruoka oli finaalissa, Sheba ei tehnyt oikein kauppaansa, joten laitoin kissoille normaalia enemmän raksuja illalla kun menin nukkumaan, ettei tule herätystä nälkäkuoleman vuoksi. Mitä Leevin päänupissa on sen jälkeen pyörinyt? No ne raksut. Se rakastaa raksuja. Se voisi syödä pelkästään raksuja. Se onkin sitten tomerasti ilmaissut mielipiteensä tarjoilun vähyydestä/olemattomuudesta aloittamalla jo pitkään poissaolleen käytöksen. Illalla kun menen nukkumaan, aamulla kukonlaulun aikaan, aina siinä välissä pitää kertoa, että raksujaaaaah! Raavitaan makkarin kaappeja ja jollotetaan, raavitaan väliovea ja jollotetaan. Ei usko jos kieltää, vaan se jatkuu kunnes reagoin liikkumalla, jolloin pitääkin toiveikkaana kirmata keittiöön, että jospa tuo typerä ihminen viimein tajusi. Eniten käytetty keino on The Tuijotus. Sitä harjoitetaan ihan koko ajan. Leevi istuu tässä näppiksen luona ja tuijottaa. Saattaa hurista samalla ja välillä oikein terävöityy, vetää päätä taaksepäin, silmät leviää ja sitten kun katson sitä silmiin, tulee pusku. Tai jos painan kaksoileukani rintaan, tulee pusku. Tai jos kysyn, mitähän asiaa herralla mahtaa olla, tulee pusku. Toisinaan Leevi nuuskii hiuksia, saattaa vähän pesaista niitä tai nuolasta otsaa. Silmälasien sangat on jostain syystä myös sen arvoiset, että suupieliä pitää pyyhkiä niihin antaumuksella. Mitä vain raksujen eteen. Sitten kun niitä on saanut (pakkohan se on!), kissasta ei näy jälkeäkään. Eilen kyllä härkin sitä, kun se aloitti huolellisen peseytymisen raksuannoksen jälkeen, märkäruoka ei saa pesytymään, sitä vain peitellään.

Ei saa edes peseytyä rauhassa!

Onko oikeasti liikaa pyydetty, että antaisit niitä raksuja?

Syyttää ahneeksi! Nytkään en syönyt kaikkea!

lauantai 21. marraskuuta 2015

Paluu normaaliuteen

Tärkein asia ensin: Lilli on terve! Jei! Lilli on myös ottanut takaisin paikkansa kuningattarena, se oli vähän katkolla sairastamisen aikaan. Näkyy nyt mm. siinä, että Piippa ei pääse ekana ruokakupille vaan siihen menee Lilli ja ei vaan päästä kakaraa kipolle. Piippa väistää vaikka sitä jurppii ihan mahdottomasti. Ei se kuitenkaan kauheen vaikeeta ole, kun ruokaa tulee heti seuraavaan kippoon.

Ruuasta päästäänkin näppärästi aiheeseen ruuan tilaaminen Zooplussasta. Taas. Ei ole pitkään pitkään aikaan mennyt se homma putkeen. Kuski soitti eilen, mutta en kyenny just sillon vastaamaan, koska olin töissä. Soitin sille takas kun pääsin töistä, sanoi ettei pääse tuomaan enää silloin, eikä seuraavalle päivälle ota ylimääräsiä kuljetuksia ja ens viikosta ei sanonu mitään kun ei ole ite töissä. Sano, kun kysyin, että sen uuden toimitusajan voi sopia netissä, koska "oot varmaan saanu sähköpostiin tiedon paketista". Menin nettiin. Ei onnistunut. Soitin firmaan (maksulliseen numeroon, tietysti) ja kysyin mikä on ongelmana. No, koska meillä on alaovessa koodi, kundi ei päässy sisälle jättämään lappua mulle josta oisin saanut viivakoodin jota tarvitaan siinä, että voi sopia uuden ajan! Että wuppiduu. Eikä se firman henkilökään uskaltanut luvata mulle mitään kun ehtona oli, että ennen puoltapäivää pitäs tulla (koska työ) vaan piti sopia, että tuovat paketin keskiviikkona kun olen vapaalla ja päivystän sitten päivän tässä, että koska se kuski soittaa. Tänään se kuski kuitenkin soitti ja sano, että on tulossa tännepäin, oonko kotona, tois paketin! Olinhan minä, paketti tuli alta viiden minuutin soitosta. Sano ovella, että ehtipä tuomaan ennenko lähen töihin.. en kerenny sanomaan, että en oo menossa töihin tänään (kuten sanoin jo eilen), kun se jo huikkasi heipat ja lähti. Miksi sen piti eilen kiukutella, että ei ota yhtään ylimäärästä lähetystä kantoon tänään? Sen vuoksi aiheutti mulle kuluja kun piti sitten soitella sinne firmaan. Ja arvatkaapa kuka eilen ehti kiukkupäissään tekemään tilauksen Peten Koiratarvikkeeseen, että viikon alussa sais kissoille ruuat tohon lähikauppaan? Kaiken tämän helvetin sokkaamisen jälkeen oon tullu tulokseen, että pääsen helpoimmalla kun tilaan ne kamat postiin (jos on pakko kerran tilata) ja jos en jaksa kantaa, otan taksin alle. Mulla on hermo aina aika tiukilla kun hommat ei suju sillee jouhevasti. Mustin ja Mirrin pakettien kanssa ei ole koskaan ollut tämmöstä ongelmaa.

Tänään oli Piipan kynsinleikkuu, tai osan kynsistä sain leikattua, osan leikkasin aiemmin. Oon tullu siihen ajatukseen, että kun Piipan steriloinnin aika koittaa, ne sais ottaa pois nuo ylimääräset kynnet. Varsinkin vasemmassa jalassa ylimääräisen varpaan ja normivarpaan välissä oleva kynsi on hirviö. Se kasvaa koukkuun heti ja on todella todella vaikee leikata. Koska ne on turhia kynsiä, kuten myös peukaloiden ulkopuolella sivussa kasvavat kynnetkin, niin aattelin, että sama kai ne ois poistaa, jos se ei ole kamala asia kissalle. 

Ja sitten kuvaa: Zooplussan paketissa oli kissojen lökötuoli. Lilli ymmärsi heti mistä on kyse ja Piippa sitten illemmalla. Leevi ei ole uskaltautunut vielä edes käväsemään tuossa. Mamman vellihousu. <3 


sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Viikonlopun viettoa

On ollu ihmeen rauhallinen päivä. Perjantaina olin pämppäämässä, lauantai meni sitten kissoja hyvitellessä. Hirmuisin läheisyysvaje oli Lillillä, jonka piti päästä vallan kahdesti kantopussiin tankkaamaan läheisyyttä. Ihan koko päivän se kulki perässä kuin varjo ja halusi olla liki. Piippaan se poltti päreensä kun nojailin makkarin ikkunan alla olevaan lipastoon ja tuijottelin ulos. Lilli tulee aina seuraksi ja hyvin usein myös Leevi. Piippa haluaa myös mukaan, mutta Lilliä se ärsyttää. Lilli nuuskas Piipan pyllyä ja sitten piti tassuttaa sitä päähän, vaan silti se oli Lilli joka nosti kytkintä, Piippa ei ollut moksiskaan. Leevi taasen kunnostautui heti aamusta (ja sitten yöllä) laittamalla hiukset uuteen uskoon, Piippa oli muuten vaan viiraustuulella. Tänään on vallinut rauha.

Lilli ei, edellisestä kirjoituksesta poiketen, ole vieläkään ihan kunnossa. Se ei eilisen aamun jälkeen ole oksentanut, mutta ruoka ei maistu. Oon kuitenkin tyytyväinen, että se juo ja on koko ajan myös pissannut, siitä huolimatta, että näytti siltä, että se oksentaa kaiken juomansa veden myös. Sen paraneminen muutenkin taitaa olla herran hallussa, koska se sai jo vissii pari viikkoa sitten naarmun naamaansa (epäilen Piippaa, sillä on niin helkatan terävät kynnet) ja sekään ei näytä parantuvan kunnolla. Naarmuun tuli rupi ja rupi lähti, mutta se kohta punoittaa edelleen.

Oon tässä miettinyt, että pitääkö mun hommata kirkasvalolamppuja vai mitä, kun kissat on alkaneet nukkumaan paljon enemmän. Jopa Piippa, jonka nyt pitäs vielä olla kakara ja riekkua päättömänä, nukkuu suurimman osan aikaa. Ei se jaksa intoutua meikäläisen leikityksistäkään kuin hetkeksi. Leevin kanssa ne kyllä vetää ainakin kerran päivään kunnon rallit ja muutenkin reuhaavat, mutta ei ihan samanlailla ko vielä kuukausi sitten.

Pitelen sua tassusta niin et karkaa <3

Pötkis

See no evil...

Kissikerä on aina suloinen!

tiistai 10. marraskuuta 2015

Kas, Lilli oksentaa!

Meillon oksupäivät menossa taas. Saan kenties syyttää ihan itseäni, kun menin antamaan kissoille raakaa broileria, ei tuon Lillin maha kestä näemmä sitäkään, kun muuten ei ruokailussa ole muutoksia ollu. Oon antanut kyllä aiemminkin broileria ongelmitta, mutta nyt saivat viikon sisällä kahdesti, se oli vissii liikaa. Keitin tänään aamulla seitiä, sitähän Lilli veti sillon aikojen alussa kun ekan kerran alko oksentelu ja se pysy sisällä, vaan nyt ei pysy sekään. Ekan kerran kuulin Lillin myös päästävän todella surkean mourun ennenko oksensi, hyvä etten alkanu itkemään kun niin säälittää toinen. Eikä tässä taaskaan voi muuta tehdä kuin odottaa, että tuo menee ohi. Tulevaisuudessa sitte ei mitään raakaruokaa, ei vaikka miten sitä suositeltaisiin. Odotettavissa on massiivinen mattojen ja lattioiden pesu, vielä sitä ei kannata tehdä kun tuota oksentelua tapahtuu varmasti vielä moneen kertaan.

edittiä iltapäivällä: Kotiin tultua keitin kanaa, Lillikin sitä vähän söi ja ei oksentanut! Että jospa tää nyt sittenkin meni jo ohi. Ajattelin aamulla, että kun kirjotan asiat ylös, niin ehkä ne muuttuu. Kokeilempa nyt sitte äh-hem... eeeen varmaankaan saa seuraavaa loton täyspottia en....
;)

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Kuvasaastetta

Joopa joo. Alan blogia pitämään ja heti alan myös himmailemaan sen kanssa. No, laittelen nyt sitten kuvia ainakin, osa otettu uudella kameralla (jonka hienouksia en edes tajua) ja osa kännykällä.


Lilli villiintyi uudesta puusta

Vanha puu lähti partsille, Leevi omi sen!

Kissankarvoista tehty pallero, Piipan lempilelu

Tein majasta pedin, sai hyväksynnän!

4.11.2015 Piippa uskaltautui kaapin päälle <3

Ruokarauha

Kerrankin yhdessä!

Peti käy myös kahdelle :)

Ryijyn uusi elämä makuualustana saunassa

Jaksaa se vielä vähän paistaa..