sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Lempilelut

Seuraa jaaritusta leluista. Mulla on ollut talvikenkinä tällaset Kuoman nauhanilkkurit.

Leevi on ollut näiden nauhojen perään alusta saakka, aina kun oon tehnyt lähtöä tai tullut kotiin, se on aivan villinä hyökkäilly nauhanpäiden kimppuun. Leluina on ollut kengännauhoja kyllä, mutta ne ei ole kiinnostaneet ketään, en tiedä mikä näissä Leeviä niin innosti.

Noh, vinttasin kengät poistoon ja otin nauhat talteen Leeviä varten. Olen hämmästynyt. Poika leikkii! Ekan kerran ikinä se leikkii niin, ettei kyllästy nanosekunnissa ja että se ryllistää vaikka hyllyn päältä alas jos näkee, että otan nauhan käteen. Piippa ei oikein uskalla tulla siihen härkkimään, koska Leevi on suorastaan raivokas nauhansa kanssa. Nyt on selvinnyt, että Leevi on vahvuutensa lisäksi ihan hemmetin nopea. Oon joutunut taktikoimaan ja käyttämään hyväkseni sen kömpelyyttä, että saan sen liikkumaan hengästymiseen saakka, koska jos se saa nauhan kynsiinsä, se ei päästä irti. Eilen se ekan kerran uskalsi rynnätä nauhan perään sängyn päälle ja kylläpä se oli älleenä kun sai sen kiinni. Mustuaiset oli ko teevadit kun se kantoi saalistaan olkkarin puolelle eikä laskenu suustaan. Piippa yritti tulla nuuskimaan niin se käänsi pään pois, ettei saa tulla ja kohta kiikutti nauhan verhon taakse piiloon. Tänään totesin Leeville, että alkaako muistumaan metsästyksen salat mieleen, kun se varsin taitavasti hyppäsi naruun kiinni kaatumatta selälleen tai kyljelleen. Mamman taiiiiiiitava poika!

Toinen leluihin liittyvä juttu on koirakarvapallo. Sain tutuilta koirankarvoja kun niitä facessa kinusin, että voisin koittaa tehdä lelun Lillille, joka menee sekaisin koiran tuoksusta. Yritin ensin jos saisin pyöriteltyä niistä pallon, kuten kissankarvoista, mutta se ei onnistunut. Virkkasin sitten häthätää yhden verkkopallon jonka tungin täyteen karvoja ja Lilli oli aivan sekaisin. Palloa sai sellasta kyytiä, että piti heittää se pois ennenko ne karvat ois tullu pihalle ja Lilli ois ne syöny. Tein uuden, tiiviimän ja se on myös ollut Lillille hurmioitumisen aihe. Muut ei välitä, Piippa vähän koitti, että what's the point, mutta kyllä se on Lillin lelu, kuten pallot ylipäätään.

Karvakasa ennen piilottamista

Kakkosversio pallosta

Piippaa vähän kiinnosti. Vähän.

Piipalle on jäänyt juuttinaru. Se tykkää siitä ja siihen ei muut koske.