sunnuntai 30. elokuuta 2015

Pähkäilyä, lähentymistä, paranemista

Aina kun kissalla on joku vaiva (no, Lillillä siis enimmäkseen), käytän lähes kaiken aikani siihen, että yritän keksiä mistä se johtuu. Mikä tietysti on hyvä asia, mutta vähän ahdistaa, koska kissaa on aika heikkoa haastatella. Pahimmillaan menen ihan sekaisin siitä, mitkä kaikki vaihtoehdot olen käynyt läpi ja räpiköin vaihtoehtojen suossa. Nyt olen sitten pähkäillyt tuota "reikää" päässä. Iski tajuntaan ajatus, että jospa syypää onkin se, että tilasin ja annoin kissoille herkkupalana kuivattua possun keuhkoa ja sydäntä. Lillihän rakastaa tuollaisia ja söi nytkin mielellään. Eilen muistin, että edellisen kerran, viime vuonna, kun Lillillä on tuollasta ihovaivaa ollut, se oli saanut possua (sydäntä) raakana. Liitin sen silloin seitiin, mutta ehkei se ollutkaan siitä. Nythän nuo on syöneet jo kauan tuota Pro Planin märkäruokaa, jossa sitä kalaa on, mutta oireita ei ole tullu ja muistin edellisen omistajan kertoneen, että Lillin erikoisherkku on ollut kissojen sardiini ts. se on kyllä syönyt kalaa aina. Tuskin olisi, jos iho reagoisi kalaan noin. Se on jo selvää, että nappuloina ei voi olla muu kuin Applawsin kana ja nyt ne on syöneet, kun muutakaan ei eteen ole tullut, märkäruokana Bozitan poroa, jossa ei ole kalaa. Lillin haava alkaa olla jo parempi, se on pienentynyt eikä vuoda enää. Kun se on kunnossa, saatan taas antaa tuota Pro Plania, sittenhän sen näkee mitä tapahtuu. Kuivaherkut lahjoitan eteenpäin.

Leevi-rakas on Piipan idoli. Se ei ole kauheasti välittänyt siitä, että Piippa käy härkkimässä sen häntää vaikka silloinkin, kun se syö. Eilen Piippa läväytti tassulla Leeviä naamaan ja heti perään nuuski sen pyllyn, eikä se ollut moksiskaan, kun sen Tärkeä Tehtävä oli peitellä ruokaa. Illalla Piippa teki valehyökkäyksiä sitä kohti, jolloin se sähähti, mutta onhan se selvää, että kakaralle pitää olla kuri, ettei ihan silmille hypi. Valitettavasti Lillin ja Piipan yhteiselo ei vieläkään ota sujuakseen, vaikka sietävät toisiaan paremmin. Eilen huomasin, että jos Piippa osaa hurista todella kovaa, niin osaa se myös murista kovaa jos Lilli lähestyy liian raisusti. Lilli taas on ollut kusipää ja tassutti Piippaa kun se meni karkuun pahvilaatikkoon eikä päässyt sieltä mihinkään. Lillille tuli lähtö siinä vaiheessa.

Tällanen näky ilahduttaa:




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti