Uusi vuosi, uudet tempaukset

Uuden vuoden aatto vaihtui jännän äärellä. Senhän jo tietää, että Lilli ei pelkää mitään, ei edes raketteja ja niitä katseltiinkin yhdessä parvekkeella. Piippa, jolle tämä oli elämänsä ensimmäinen vuodenvaihde, tuli myös partsille, mutta sinkosi karkuun kun eka raketti ehti vasta suhahtaa. Se pelkäsi myös paukahduksia, kipitti kiireesti sohvan taakse piiloon. Jonkun ajan kuluttua se kuitenkin lopetti sinkoilemisen ja otti paikan Leevin lepotuolista (meikäläisen jalkatuoli) joka on partsin oven lähellä. Siitä se katseli vuoroin parvekkeelle, vuoroin Leeviä, joka peloissaan oli passissa makkarin ovella ja siitä pinkas sängyn alle jos meikäläinen erehty liikahtamaan mihinkään. Viime vuonna Leevi sähisi mulle, kun tulin parvekkeelta, ihanko se ois meikäläisen aikaansaannosta, että on maailmanlopun meininki! Pyysin Piippaa unohtamaan vellihousu-Leevin ja ottamaan mallia Lillistä. Jonkun ajan kuluttua Piippa jo sietikin paukahduksia, jopa niin, että saattoi olla parvekkeella. Mitään isompaa jytinää täällä ei tänä vuonna edes ollut, vuoden vaihtuminen meni ihan ohi.

Leevi-rakkaan jollotus on saanut sellaiset mittasuhteet, että hermo menee. Ei se päivällä haittaa, mutta kun se alkaa yöllä, ihan mihin aikaan vaan, niin kyllä koettelee! Toissayönä tein sille "emot", nappasin niskasta ja pikkasen puistelin saatesanojen kera ja sille yölle se riitti, ei jollottanut enempää. Sillähän ei enää ole väliä onko ruokaa kipossa vai ei, kun jollotuttaa, niin jollotuttaa. Tänään jollotus alkoi joskus aamuyöllä, tällä kertaa tungin vain sormet korviin ja aikansa jollotettuaan se lopetti. En tiedä mitä tuon kanssa vois tehdä, että sais yönsä nukkua rauhassa. Oven sulkeminenkaan ei ole vaihtoehto kun siinä on sitten kolme kissaa naukumassa ja raapimassa oven takana ja toisaalta mä haluan nukkua kissojen kanssa. Korvatulpat ois jee, mutta kun mulla on tapana napata ne pois unissaan enkä halua kissojen syövän niitä, ne kun on sellasta muotoiltavaa silikonimassaa, tavalliset tulpat ei mene korviin/pysy korvissa. Hyvä syy etsiä kolmio, että on ylimääränen huone minne viskata temppuileva kissa? :D

Piippa on Joulun Ihmeen jälkeen rohkaistunut entistä enemmän, se sai yks ilta sellasen riivaajan itseensä, että toiset oli ihmeissään. Se pisteli parhaan kykynsä mukaan turpaan sekä Leeviä, että Lilliä. Minä nauroin vääränä kun seurasin sitä riehuntaa ja kuinka nuo kaksi väisteli ja etsi paikkaa missä olisivat vähiten tiellä, kun Piippa reuhas pitkin poikin. Eikä tietenkään tullut mieleenkään ottaa kameraa esiin ennenko sitten, kun Piippa alkoi jo rauhottumaan. Se meni lepotuoliin, jolle oon viskannut hyljeksityn lampaantaljan ja antoi sillekin turpiin ensin repimällä ja puistelemalla villoja, kunnes sitten päätti tehdä rauhan ja nuoli sitä taljaa sovinnon merkiksi.

Lilli on vissii hoikistunut. En ole punninnut sitä, mutta sen huomaa kun Lilli tulee illalla kyljen päälle makaamaan. Normaalisti oon kyllä tuntenut, että milloin se on Lilli ja milloin Piippa, mutta viimeksi en tiennyt. Luulin sitä Piipaksi, mutta ihmettelin miksei ala kuulumaan hurinaa. Käpistelin kissaa hämärässä ja havainnoin hännän olevan mun naamaa päin, niin vilkaisin sitä ja se olikin Lilli. Onhan Piippa tietysti kasvanut, mutta Lillin painon on tuntenut kylkiluissa eikä mitenkään mukavalla tavalla. Toisin on Leevin kanssa. Vaikka se liikkuu enemmän, kiitos Piipan, se myös syö enemmän. Mä niiiiiin haluaisin sellaset ruokintaboksit, missä jokaisella ois oma ruokansa, mutta ei ole varaa. Eikä kyllä oikein tilaakaan. Mutta haaveilen kuitenkin!

Anteeksi, jospa mää pesen sut?

Lips lips

Olin ihan mahdottoman kiltti! Ja söpö!

Henkilökunta! Tästä ei näe ulos!

Ruoka-aikaan aina paikalla!

Taistelu lepotuolin herr.. neitiydestä. Piippa hävisi.

Joulun Ihme

Heräsin eilen päikkäreiltä tähän näkyyn. Olen vieläkin ihan hykerryksissään onnesta. Lilli on kovin tarkka korvistaan, mutta eipä se aiemmin ole antanut Piipan pestä itseään muutenkaan. Toisaalta Piippa ymmärtää, että Lilli ei ole se kissa, jonka korvia saa kesken pesun alkaa pureksimaan tai jonka kaulanahkaan pureudutaan kun peseminen ei enää hotsita. Pesut pesuina, leikki leikkinä.

Paistoin eilen kinkun. Ihmeekseni täällä ei yksikään kissa välittänyt asiasta, mutta kun laitoin sen kinkun sitten parvekkeelle jäähtymään, Lilli havahtui, että siellä ois nyt herkkua!

KINKKUAAAAA!

Vaadin päästä parvekkeelle!

Yöllä oli sitten Leevi sitä mieltä (taas vaihteeksi), että jotain evästä pitää saada. Se on noin silmämääräisesti arvioituna lihonnut "sikana", joten ei kyllä tartte yhtään ylimäärästä, mutta vaatiahan aina voi. Sen tuloksena se joutu ulos makkarista, siinä samalla tietysti tytöt myös, vaikkei ne mitään olleet tehneetkään. Lykkäsin tulpat korviin ja jatkoin unia. Kuulin tulppien läpikin oven raapimisen ja naukumisen, mutta kylmä linja piti. Aamulla oli hiljaista, kaikki kolme rivissä oven takana kun avasin sen. :D

Sunnuntaita

Täällä on vedetty taas sellasta rallia, että huomaan välillä vetäväni pään hartioiden väliin. Ja ketkä sitä rallia vetää? No Piippa ja *tadaa* Lilli! Ne on ihmeesti alkaneet tulla juttuun keskenään, jaksavat riehua pitkiäkin aikoja ja kun Lilli väsyy, Piippa ottaa uhrikseen Leevin. Se jännä tässä kyllä on ollut, etten aina edes tiedä tyttöjen painimatseista, kun ne on niin hiljaa, Leevihän parkuu ja suhisee aina. Ainoastaan jostain *tumps*-äänestä älyän, että jotain tapahtuu. Seurasin noita tytsyjä äsken (ja en tajunnu taaskaan, että vois ottaa kuviakin!) ja kyllä ne ihmeen tasaväkisiä on, Piippa ei ihan pärjää vielä, mutta eiköhän se ensi kesään mennessä.. tosin jäin myös miettimään, että hitostako mä erotan tappeleeko ne vai leikkiikö? Kaipa siinä jompi kumpi parkuu tai jotain, jos se totista tappelua on. Piipan etuna on nopeat refleksit ja ketteryys, Lilli yrittää jyrätä massalla.

Ostin tuossa toissapäivänä kissoille lampaantaljan, se on ollut suunnitelmissa pitkään. Hykertelin ajatuksissani, että oivoi miten onnellisia ne on kun pääsee oikein taljalle makoilemaan. Joopa joo. Sitä nuuskittiin, Leevi tarras reunaan ja puisteli sitä vähän ja sen jälkeen se on saanut olla, eipä vois vähempää kiinnostaa. Yritä tässä nyt miellyttää näitä, kun aina menee pieleen. :)

Nuuskis nuuskis. Vai tämmösen se nyt raahas tänne.

Katoppakö menin sun reppuun! Iiiihana reppu!

Joulu tulla jolkottaa

Minähän en ole mikään jouluimmeinen, mutta tykkäisin kynttilöitä poltella läpi pimeän ajan. Nyt se on rajoittunut parvekkeen katosta roikkuviin lyhtyihin, koska kissat. Tykkäisin myös viritellä valonauhaa parvekkeelle, mutta sekin jäi, koska Lilli rakastaa pureksia ohuemmat johdot kappaleiksi. Ostin kuitenkin sellasen akryylitähden, jonka sain viriteltyä parvekkeelle, johto menee kattokoukkujen kautta niin, ettei kissat pääse sitä järsimään. Tykkäisin myös hyasinteista, mutta noiden viherpeukaloiden vuoksi olen senkin unohtanut, kunnes huomasin yhdessä facebookin ryhmässä vinkin, että sen vois laittaa sellaseen isoon lyhtyyn tai koristeeksi tarkoitettuun lintuhäkkiin! Hoo! Jälkimmäinen vois olla aika jesh, isoa lyhtyä en sais raahattua kotiin ja pelkäisin sen menevän rikki kun nuo vetää rallia. Jospa ens vuonna tuollasen viritelmän tekis.

Pakkaset tuli, kissat sähköistyi. Piippa on onneksi jo tottunut siihen, että rätisee ja saa räpsäyksiä kun silittää. Alkuun se kauhistui, kun kuono otti kipinää, mutta onneksi tajusi, etten mä sitä mitenkään pahoinpitele. Nuo toiset ei ole moksiskaan. Siltikin haluaisin ilmankostuttimen, koska inhoan ite tuota räpsähtelyä ja pyykkiäkään ei riitä joka päivälle. Oon kokeillu laittaa patterille märkiä pyyhkeitä yms. mutta ei se auta. Nytkin on kosteusmittarin mukaan 24% ilmankosteus, että ei ihme kun rätisee. Oon katellu sellasta ilmanpesuria, mutta se on niin arvokas, että toistaseks on jäänyt haaveilun asteelle. Pitäs saada lottovoitto, että vois ostaa kaiken mitä tarttee.

Ruokailupuolella on taas uudet kujeet. Aiemmin erinomaisesti kauppansa tehnyt Pro Planin ruoka on nyt ei-niin-hyvää. Myös Mac on saanut tylyn tuomion, ei tee kauppaansa ollenkaan. Nopeasti on Piippakin oppinut, ettei kaikkea tartte syödä vaan voi ihan hyvin nirsoilla. Työkaveri, jolle raahaan ruuat jotka ei näille kelpaa, nauroikin, että hänen kissut elää meikäläiseltä saaduilla ruuilla, niille kelpaa kaikki. Nyt on sitten listalla ollut Integran Sensitive-eväs, jota hommasin lähinnä Lillin vuoksi. Se kelpaa, ihme kyllä, vaikka ei ole edes soossissa ja tänään tajusin, että Lilliä ei kutita ollenkaan samaan malliin ko aiemmin, joten ehkäpä pysytään tuossa, kunnes se ei enää kelpaa. Myös raksujen suhteen oon ottanut linjan, että nuo saa niitä sekä aamulla, että yötä vasten. Ihan kokonaan se ei Leevin jollotusta ole lopettanut (tänään herätti taas viiden huitteilla), mutta saan enimmäkseen nukkua rauhassa yöni.

Kuvia on valitettavan vähän, en koskaan saa otettua kuvia sillon ko tapahtuu, paitsi jos nukkuvia kissoja kuvaa. Tässä sentään yksi, huonolaatunen kuva miltä näyttää kun Piippa haluaa parvekkeelle. Tuohon pitäs lisätä myös ääni.

Leevi-rakas

Leevi on ollut viime aikoina hyvin aktiivinen. Johtuu raksuista. Kuten aiemmin lienen maininnutkin, minä pihistelen niitä, niitä ei mätetä kaiken aikaa ja silloinkin kun saa, se on hyvin vähän. Syytkin on esitetty joskus, mutta kertauksen vuoksi: Lilli vetää niin, että oksentaa ja se saattaa aloittaa oksentelukierteen. Leevi vetää minkä vetää, mutta menee todella herkästi ummelle. Piipan kohdalla ei ole syitä olla antamatta, ainakaan vielä.

Noh. Tuossa joku aika sitten laiskotti, laadukkaampi märkäruoka oli finaalissa, Sheba ei tehnyt oikein kauppaansa, joten laitoin kissoille normaalia enemmän raksuja illalla kun menin nukkumaan, ettei tule herätystä nälkäkuoleman vuoksi. Mitä Leevin päänupissa on sen jälkeen pyörinyt? No ne raksut. Se rakastaa raksuja. Se voisi syödä pelkästään raksuja. Se onkin sitten tomerasti ilmaissut mielipiteensä tarjoilun vähyydestä/olemattomuudesta aloittamalla jo pitkään poissaolleen käytöksen. Illalla kun menen nukkumaan, aamulla kukonlaulun aikaan, aina siinä välissä pitää kertoa, että raksujaaaaah! Raavitaan makkarin kaappeja ja jollotetaan, raavitaan väliovea ja jollotetaan. Ei usko jos kieltää, vaan se jatkuu kunnes reagoin liikkumalla, jolloin pitääkin toiveikkaana kirmata keittiöön, että jospa tuo typerä ihminen viimein tajusi. Eniten käytetty keino on The Tuijotus. Sitä harjoitetaan ihan koko ajan. Leevi istuu tässä näppiksen luona ja tuijottaa. Saattaa hurista samalla ja välillä oikein terävöityy, vetää päätä taaksepäin, silmät leviää ja sitten kun katson sitä silmiin, tulee pusku. Tai jos painan kaksoileukani rintaan, tulee pusku. Tai jos kysyn, mitähän asiaa herralla mahtaa olla, tulee pusku. Toisinaan Leevi nuuskii hiuksia, saattaa vähän pesaista niitä tai nuolasta otsaa. Silmälasien sangat on jostain syystä myös sen arvoiset, että suupieliä pitää pyyhkiä niihin antaumuksella. Mitä vain raksujen eteen. Sitten kun niitä on saanut (pakkohan se on!), kissasta ei näy jälkeäkään. Eilen kyllä härkin sitä, kun se aloitti huolellisen peseytymisen raksuannoksen jälkeen, märkäruoka ei saa pesytymään, sitä vain peitellään.

Ei saa edes peseytyä rauhassa!

Onko oikeasti liikaa pyydetty, että antaisit niitä raksuja?

Syyttää ahneeksi! Nytkään en syönyt kaikkea!

Paluu normaaliuteen

Tärkein asia ensin: Lilli on terve! Jei! Lilli on myös ottanut takaisin paikkansa kuningattarena, se oli vähän katkolla sairastamisen aikaan. Näkyy nyt mm. siinä, että Piippa ei pääse ekana ruokakupille vaan siihen menee Lilli ja ei vaan päästä kakaraa kipolle. Piippa väistää vaikka sitä jurppii ihan mahdottomasti. Ei se kuitenkaan kauheen vaikeeta ole, kun ruokaa tulee heti seuraavaan kippoon.

Ruuasta päästäänkin näppärästi aiheeseen ruuan tilaaminen Zooplussasta. Taas. Ei ole pitkään pitkään aikaan mennyt se homma putkeen. Kuski soitti eilen, mutta en kyenny just sillon vastaamaan, koska olin töissä. Soitin sille takas kun pääsin töistä, sanoi ettei pääse tuomaan enää silloin, eikä seuraavalle päivälle ota ylimääräsiä kuljetuksia ja ens viikosta ei sanonu mitään kun ei ole ite töissä. Sano, kun kysyin, että sen uuden toimitusajan voi sopia netissä, koska "oot varmaan saanu sähköpostiin tiedon paketista". Menin nettiin. Ei onnistunut. Soitin firmaan (maksulliseen numeroon, tietysti) ja kysyin mikä on ongelmana. No, koska meillä on alaovessa koodi, kundi ei päässy sisälle jättämään lappua mulle josta oisin saanut viivakoodin jota tarvitaan siinä, että voi sopia uuden ajan! Että wuppiduu. Eikä se firman henkilökään uskaltanut luvata mulle mitään kun ehtona oli, että ennen puoltapäivää pitäs tulla (koska työ) vaan piti sopia, että tuovat paketin keskiviikkona kun olen vapaalla ja päivystän sitten päivän tässä, että koska se kuski soittaa. Tänään se kuski kuitenkin soitti ja sano, että on tulossa tännepäin, oonko kotona, tois paketin! Olinhan minä, paketti tuli alta viiden minuutin soitosta. Sano ovella, että ehtipä tuomaan ennenko lähen töihin.. en kerenny sanomaan, että en oo menossa töihin tänään (kuten sanoin jo eilen), kun se jo huikkasi heipat ja lähti. Miksi sen piti eilen kiukutella, että ei ota yhtään ylimäärästä lähetystä kantoon tänään? Sen vuoksi aiheutti mulle kuluja kun piti sitten soitella sinne firmaan. Ja arvatkaapa kuka eilen ehti kiukkupäissään tekemään tilauksen Peten Koiratarvikkeeseen, että viikon alussa sais kissoille ruuat tohon lähikauppaan? Kaiken tämän helvetin sokkaamisen jälkeen oon tullu tulokseen, että pääsen helpoimmalla kun tilaan ne kamat postiin (jos on pakko kerran tilata) ja jos en jaksa kantaa, otan taksin alle. Mulla on hermo aina aika tiukilla kun hommat ei suju sillee jouhevasti. Mustin ja Mirrin pakettien kanssa ei ole koskaan ollut tämmöstä ongelmaa.

Tänään oli Piipan kynsinleikkuu, tai osan kynsistä sain leikattua, osan leikkasin aiemmin. Oon tullu siihen ajatukseen, että kun Piipan steriloinnin aika koittaa, ne sais ottaa pois nuo ylimääräset kynnet. Varsinkin vasemmassa jalassa ylimääräisen varpaan ja normivarpaan välissä oleva kynsi on hirviö. Se kasvaa koukkuun heti ja on todella todella vaikee leikata. Koska ne on turhia kynsiä, kuten myös peukaloiden ulkopuolella sivussa kasvavat kynnetkin, niin aattelin, että sama kai ne ois poistaa, jos se ei ole kamala asia kissalle. 

Ja sitten kuvaa: Zooplussan paketissa oli kissojen lökötuoli. Lilli ymmärsi heti mistä on kyse ja Piippa sitten illemmalla. Leevi ei ole uskaltautunut vielä edes käväsemään tuossa. Mamman vellihousu. <3 

Viikonlopun viettoa

On ollu ihmeen rauhallinen päivä. Perjantaina olin pämppäämässä, lauantai meni sitten kissoja hyvitellessä. Hirmuisin läheisyysvaje oli Lillillä, jonka piti päästä vallan kahdesti kantopussiin tankkaamaan läheisyyttä. Ihan koko päivän se kulki perässä kuin varjo ja halusi olla liki. Piippaan se poltti päreensä kun nojailin makkarin ikkunan alla olevaan lipastoon ja tuijottelin ulos. Lilli tulee aina seuraksi ja hyvin usein myös Leevi. Piippa haluaa myös mukaan, mutta Lilliä se ärsyttää. Lilli nuuskas Piipan pyllyä ja sitten piti tassuttaa sitä päähän, vaan silti se oli Lilli joka nosti kytkintä, Piippa ei ollut moksiskaan. Leevi taasen kunnostautui heti aamusta (ja sitten yöllä) laittamalla hiukset uuteen uskoon, Piippa oli muuten vaan viiraustuulella. Tänään on vallinut rauha.

Lilli ei, edellisestä kirjoituksesta poiketen, ole vieläkään ihan kunnossa. Se ei eilisen aamun jälkeen ole oksentanut, mutta ruoka ei maistu. Oon kuitenkin tyytyväinen, että se juo ja on koko ajan myös pissannut, siitä huolimatta, että näytti siltä, että se oksentaa kaiken juomansa veden myös. Sen paraneminen muutenkin taitaa olla herran hallussa, koska se sai jo vissii pari viikkoa sitten naarmun naamaansa (epäilen Piippaa, sillä on niin helkatan terävät kynnet) ja sekään ei näytä parantuvan kunnolla. Naarmuun tuli rupi ja rupi lähti, mutta se kohta punoittaa edelleen.

Oon tässä miettinyt, että pitääkö mun hommata kirkasvalolamppuja vai mitä, kun kissat on alkaneet nukkumaan paljon enemmän. Jopa Piippa, jonka nyt pitäs vielä olla kakara ja riekkua päättömänä, nukkuu suurimman osan aikaa. Ei se jaksa intoutua meikäläisen leikityksistäkään kuin hetkeksi. Leevin kanssa ne kyllä vetää ainakin kerran päivään kunnon rallit ja muutenkin reuhaavat, mutta ei ihan samanlailla ko vielä kuukausi sitten.

Pitelen sua tassusta niin et karkaa <3

Pötkis

See no evil...

Kissikerä on aina suloinen!