Joulun Ihme

Heräsin eilen päikkäreiltä tähän näkyyn. Olen vieläkin ihan hykerryksissään onnesta. Lilli on kovin tarkka korvistaan, mutta eipä se aiemmin ole antanut Piipan pestä itseään muutenkaan. Toisaalta Piippa ymmärtää, että Lilli ei ole se kissa, jonka korvia saa kesken pesun alkaa pureksimaan tai jonka kaulanahkaan pureudutaan kun peseminen ei enää hotsita. Pesut pesuina, leikki leikkinä.

Paistoin eilen kinkun. Ihmeekseni täällä ei yksikään kissa välittänyt asiasta, mutta kun laitoin sen kinkun sitten parvekkeelle jäähtymään, Lilli havahtui, että siellä ois nyt herkkua!

KINKKUAAAAA!

Vaadin päästä parvekkeelle!

Yöllä oli sitten Leevi sitä mieltä (taas vaihteeksi), että jotain evästä pitää saada. Se on noin silmämääräisesti arvioituna lihonnut "sikana", joten ei kyllä tartte yhtään ylimäärästä, mutta vaatiahan aina voi. Sen tuloksena se joutu ulos makkarista, siinä samalla tietysti tytöt myös, vaikkei ne mitään olleet tehneetkään. Lykkäsin tulpat korviin ja jatkoin unia. Kuulin tulppien läpikin oven raapimisen ja naukumisen, mutta kylmä linja piti. Aamulla oli hiljaista, kaikki kolme rivissä oven takana kun avasin sen. :D