perjantai 22. maaliskuuta 2019

Kissanhiekkojen vertailua

Mitä enemmän kissoja, sitä kriittisempi hiekkojen kustantaja ja Ylimmäinen Käymälänpuhdistaja on. Kun oli vain Lilli ja Leevi, käytin Compact Care-hiekkaa, mikä oli sinällään ihan ok, mutta kulkeutui ikävästi pitkin kämppää ja koska hiekkalaatikot sijaitsi saunassa, niin pesuhuoneen lattia oli 24/7 hiekassa ja suihkun vuoksi hiekkaa oli kiinni lattiassa aina. Maailman ärsyttävin asia raapia kissanhiekkaa irti kaakeleista!

Sitten siirryin ÖköPlus pellettimuruun, josta oon postannutkin mm. tässä. Käytin sitä kunnes muutin tähän nykyiseen asuntoon. Martin kasvaessa huomasin, ettei tuo pellettimuru oikein riitä neljän kissan tuotoksiin, se ei enää niin paakkuuntunut vaan meni enemmän muhjuksi, jota oli huono siivota. Siihen saattoi toki vaikuttaa sekin, ettei noista kukaan katso mitä tekee kun alkavat kuopimaan/peittelemään, siinä saattoi joku paakku hajota vimmaisen kuopimisen seurauksena. Hajunpoisto oli kuitenkin edelleen ihan ykköstä, mutta päätin kokeilla kuitenkin jotain hiekkasysteemiä. Kissoilla on oma iso huone jossa vessat sijaitsee, joten pesuhuone-ongelmaa ei ole, hiekka kulkeutuisi edelleen, mutta ajattelin silti kokeilla. Valitsin hiekaksi Evercare Multicat-hiekan. Hirvitti hinta, mutta silti. En todellakaan ilahtunut hiekan hajusta, mutta kissat ei olleet siitä tai muutoksesta ylipäätään millänsäkään (toisin kuin pellettimurun kanssa, johon niitä piti totutella) niinpä aattelin, että oisko tää sitte The Hiekka. Vaan ei. Hiekka painoi kuin synti, ei pahemmin kerennyt pussiin sitä kauhoa, kun se painoi jo niin, että piti ottaa uusi pussi käyttöön. Hiekka peitti hajut todella hyvin, mutta sen paakkuuntumiskyky on potenssiin miljoona. Niin miljoona, että paakut tarttui laatikon pohjaan kuin täi tervaan. Siis to-del-la tiukkaan. Rikoin yhden lapionkin kun taistelin paakkua irti ja aattelin, että pitääkö tässä joku helvetin taltta ottaa avuksi. Koitin laittaa laatikoihin niin paljon hiekkaa kuin pystyi, mutta koska kissat kuopii hiekkaa ennen tarpeitaan (paitsi Leevi joka lonottaa vaan eikä vaivaudu edes peittelemään), niin mun yrityksessä tuli laidat vastaan. Käytin hiekan kuitenkin ennenko tilasin taaaas Compact Carea. Nyt sen kanssa on ollut hajuongelma, se on todella huono sitomaan hajuja, asiaa ei juuri huomaa koska on katolliset vessat, mutta voi ristus sitä ammoniakin löyhkää kun laatikon avaa. Hyh! En muista tuollasta ongelmaa olleen aiemmin. Ja toisin kuin noissa kahdessa muussa, se hiekka haisee nokkaan vaikka on suljetussa roskapussissa.

Nyt sitten mietin, että hommaan ihan tavalliset isot varastolaatikot vessoiksi, niihin tuota Evercarea mahtuis niin paljon, että pissa tuskin yltää pohjaan saakka. Saatan tehdä niinkin, että laitan pohjalle Compactia ja sitten loput Evercarea. Kissat tykkää eniten avonaisista pissalaatikoista ja itekkin tykkään niistä sillon kun on siivouksen aika. Mikään muu siitä ei sitten tykkääkään, sitä hiekkapölyä on kaikkialla. Mutta pitää pähkäillä. Ne laatikot hommaan kuitenkin. Mulla on suorastaan ikävä tota Ököplussaa, se on edelleen mun mielestä ykkönen, vaikkei monikissataloudessa toimikaan.


lauantai 16. maaliskuuta 2019

Ei olla kadottu mihinkään!

Näin näissä blogeissa usein käy, kun arki astuu kuvioihin, loppuu päivityksetkin. Mutta elossa ollaan ja kaikki voi hyvin! Katsokaa vaikka!



Pelvoituskykötys, pesukone linkoaa.





Lilliä ei kurkut pelvoita!


tiistai 9. lokakuuta 2018

Muutto osa 2

Koska edellinen kirjoitus taas alkoi jumittamaan, niin tehdään kakkos-osa!

Kissat oli, ymmärrettävästi, ihan ihmeissään uudessa asunnossa. Leevinkin rohkeus koki kolauksen, se kulki maha maata viistäen ja oli pari päivää ihan hiton kärttynen, sähisi ja röhki ihan itsekseenkin, vissii varmuuden vuoksi. Kun toinen apuna olleista kävi kylässä tuomassa edesmenneen Hani-koiransa petejä ja nojatuolin, Piippa meni pienempään makkariin ja aloitti itkun. Se ehkä luuli, että taas se hemmetin reuhaaminen alkaa. Oon nimitellyt sitä Mimosaksi, kun on niin herkkä kissaneiti, mamman rakas!



Lilli, oksentelustaan huolimatta, tuntui sopeutuvan nopeiten. Se bongas ekana sen, että ikkunoilla on kissanpyllyn levyset ulokkeet, mikä ihana asia!



Tavarat hakee edelleen paikkansa, mutta kissathan vaan tykkää siitä, että ne vaihtaa paikkaa. Jotenkin oon ollut huomaavinani, että Piippa ja Martti on lähentyneet muuton jälkeen, ne nukkuu paljon enemmän yhdessä kuin aiemmin. Ja mitäänhän täällä ei voi tehdä, etteikö tarkastajat olisi paikalle. Kaikki kaapit ja laatikot on syynätty, ettei mitään jää huomaamatta!






Nyt oon kahden vaiheilla hommaanko asuntoon mattoja vai en. Olin päättänyt, ettei niitä tule, koska täällä on (ihanaaaaa!) vinyylilattiat, ne on helppo pitää puhtaana jos mattoja ei ole ja ne on varsin nätin vaalean harmaat, puukuvioiset. Mutta kun kissoilla ois ralli-aika, se ei oikein suju kun tassut sutii. Mutta ei tässä kiire ole, ehtii miettiä asiaa. Kun nyt sais ees verhot ikkunoihin, sekin ois jotain. Onneksi on sälekaihtimet! Mutta kissoillehan piti tilata jo ennen muuttoa Zooplussasta lisää ruokaa ja uusi peti/huonekalu, josta tuli siitä(kin) varsin suosittu. Vaikka mitään muuta en saanut koottua tai paikoilleen, niin tuonhan löin kasaan heti kun se oli ovesta sisällä. Se on ihana!


Lahjoitin pois tavaroita, tulen lahjoittamaan vielä lisää. Lillin lempituolikin sai lähteä, voi mikä järkytys! :D

Jumeleissön, tuolissani on este!

 Jospa tää nyt tästä lutviutuis, varsinkin kun huomenna saan uuden sängyn. Entinen sai lähteä, 180 levee vaihtui 120 leveeseen. Kyllä se riittää nyt, kun kissatkaan ei saa tulla nukkumaan mun kanssa. Tähän mennessä täällä sänkynä on ollut 80 levee patja ja siihen on ollut ihmeesti tunkua aika ajoin. On ollut tiivis tunnelma, mutta onneksi kaikenlainen reuhaaminen on loistanut poissaolollaan, mitä nyt martin on pitänyt vähän vetää aarioita ennen nukkumaan vetäytymistä.

Muutto osa 1

Minä ja kissanelikko muutettiin vähän hulppeampaan asuntoon, 52 neliötä vaihtui 74 neliön kämppään. Nyt on keittiö ja kissoille oma iso huone. Kuvia saattaa pukata sitten kun on kamat paikoillaan, on nimittäin todella vaiheessa se homma, vaikka kaks viikkoa tässä ollaan jo oltu. 

Muutolaatikot kun tuli, se oli Lillin ja Leevin mieleen, ihana pakour-rata! 



Sitten Lilli alkoi oksentaa. Jotenkin odotin sitä, koska se oli alkanu tiputtaa karvoja ja koska kyse on mun tuurista, oli ihan arvattavissa, että se sairastuu kesken muuton. Sitten se mystisesti parani, sitten taas sairastui, parani, sairastui. Nyt se on taas terve ja koska sitä jatkuu kolmatta päivää, en usko, että se enää oksentaa. Syytän taas itseäni, olin välillä antanut Dreamies-nameja ja niissähän on varmaankin vehnää. En edelleenkään ymmärrä oman tyhmyyteni määrää. 

Sauna toimi sairastupana
 Kun olin saanut jo lähes kaikki kamat pakattua, Piippa alkoi osoittaa todellisia hermostumisen merkkejä. Ensimmäisen kerran se itki surkeana kun pari kaveria kävi jeesaamassa muuttoon liittyvien asioiden kanssa. Kun muuttomiehet tuli, se oli sille ihan liikaa, se vaan huusi, raukka, mikä niitä miehiä kyllä nauratti. Myös Lilli ja Martti panikoi, ainoa joka suhtautui asioihin suorastaan stoalaisella tyyneydellä oli yllättäen Leevi! Se seurasi tarkkaan muuttomiesten touhuja, osasi olla ovella odottamassa aina kun ne tuli takaisin ja kävi välillä ovenaraosta kurkkimassa käytävälle. Se myös kävin saunalla tarkistamassa miten paniikkileiriläiset voi ja palasi sitten piällysmiehen hommiinsa. Muutto saatiin kunnialla loppuun ja illalla hain kissat yksitellen uuteen kotiinsa. Piippa huusi kuin riivattu koko lyhyen matkan, en edes tiennyt, että siitä lähtee niin iso ääni.

Kaikki ok? 





maanantai 16. heinäkuuta 2018

Pukkas helteen

No nyt on kyllä ollu sellaset helteet, että huh huh. Tätä kirjottaessa kello on puol kuus aamulla, oon käynyt jo kertaalleen hikisuihkussa ja sais mennä taas, sisällä +28 ja ulkonakin +21. Kissat makaa päivät ja riehuu yöt. Tai Martti riehuu. Kuten nytkin. Yöt on itselle ihan yhtä hirveitä kuin päivät, kuuma on vaikka tuuletinkin puhisee makkarissa. Pistetään tähän nyt sitten kuvia.

Ostin uuden kesäamppelin, alennuksesta. 

Lilli tulee myös kainalon kautta ulos

Söpöstelykuva

Lämmin!

Ramasee 

Ai en sais olla täällä?

Leevillä nyrjähti aivo.

Lillin täydellinen nenä

Onko pakko keikkua siinä reunalla?

Ei nyt jakseta niinku mitään.

Kissipussissa

Veeeeeeenytys!

Kuumuudesta käpristyneitä kissejä

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Lomalomalomaa

"Mitä teit lomalla?"
"Palluttelin kissoja"

Noin se suunnilleen menee, kissat ei ole olleet yhtään pahoillaan asiasta. Tein myös tässä sellaisen huomion, että Martti-poika alkaa vihdoin ja viimein rauhottua. Se ei härki kimpussa niin paljon, se ei huuda niin paljon ja se ei ole pitkään pitkään aikaan yrittänyt varastaa mun ruokaa, ei edes kerjää sitä.  Lykkään kuvia, koska mitään muuta järisyttävää ei ole kerrottavana. 

Mustikkavaras

Pönötys

Aamu-auringossaaaaaaa

Kollinposket on kadonneet :o

Joskus näinkin

Lilli änkesi paidan sisään. Hömppä.

Huvitti tää puolihuolimaton nojailu.

torstai 14. kesäkuuta 2018

Vapaapäivä

Menin myöhään nukkumaan ja ajattelin, että saatan herätä ehkä yhdentoista aikaan. Martti oli sitä mieltä, että tuossa ennen kahdeksaa olis parempi. Raapi ovea ja maukui, kunnes sai matosta säkärit, kahdesti peräkkäin kun ei ekasta uskonut. No, ylös sitten vaan kun uni kaikkosi. Aamukahvia ja nettiä, Piippa kävi hakemassa sylitystä vaikka oikeasti se vaan vihjas, että paskaa ruokaa tarjoat ja raksut on loppu. Äsken tuossa hönin pää kenossa viimesiä kahveja enkä huomannut Lillin hiippailleen pöydälle, niin kuppia laskiessa kopautin sitä sillä päähän. Se oli hieman typertyneen näköinen, että täällähän pahoinpidellään, niin piti sekin sitten sylittää. Sehän tuli tuohon kertomaan, että paskaa ruokaa jne. eikä mitään sylityksiä hakemaan, kun ei se edes välitä olla pideltävänä. Leevi on ehkä kuollut lattialle, koska makaa pitkin pituuttaan eikä näy elonmerkkejä. Martti sammui matolle, se on hyvä nukkua kun on huolehtinut siitä, että henkilökunta on hereillä vahtimassa kissalapsen unia.

Helteet meni ohi, mistä en kauheasti valita, mutta inasen lämpimämpää kaipaisin, nyt on pitänyt pukea kaulaliina ja sormikkaat, että pärjää tuolla, kun tuulikin käy aina pohjoisesta päin. Parvekkeella lämpöä on päivin riittänyt helteeksi saakka, kiitos lasien, kissat on saaneet nauttia avoimien ovien päivistä jo pitkään. Nyt vissii ois niiko lämpenevää tulossa.


Lilli ehti tässä kävästä lekurissakin. Sain työkaverilta ison määrän ruohosipulia isossa ruukussa ja vein sen partsille. Mulla kävi mielessä oisko se myrkyllistä kissoille, mutta en tarkistanut asiaa ja kaikki muut paitsi Martti syöksyi sitä syömään. Leevi oksensi ihanan tuoksuisia yrjöjä pitkin mattoja, muut ei, mutta Lilli alkoi voimaan parin päivän päästä pahoin ja silloin vasta tajusin tarkistaa myrkyllisyyden. No, haettiin Lillille kortisonit ja antibiootit, pahoinvointilääkettä piikkinä ja nesteytys, homma oli sillä selvä. Vihneet nostin katonrajaan ämpärissä jo aiemmin. Sittemmin hommasin tomaatin, jonka kimppuun kävi Leevi, joten sekin nousi korkeuksiin. Alko ärsyttää noiden ahneus ja se, ettei ole yhtään älliä tajuta mitä voi syödä ja mitä ei. Oon suunnitellut hienon hyllysysteemin, mutta toteutuakseen se tarttis jonkinlaista verkkoa ja välineet ja tarveaineet rakentaa siihen ovi. Saisin kasvatella rehuja partsilla ilman, että nuo juuttaan karvapyllyt pistelee ne poskeensa. Tässä video laiduntamisesta, kissat kiertää selkeesti muutakin kuin kuumaa puuroa.




Pistetäänpä kuviakin, kun niitä kerran on. Tässä Lilli haluaa tuhota minituulettimen, mutta hauskasti tuo eka kuva on kuin se laulaisi mikrofoniin. :D



Seuraavaksi kuva perheen älyköstä.




Piippa kuolaa. Tai erittää. Eritys tapahtuu sekä nenästä, että suusta, kun se on oikein onnellinen saadessaan rapsutuksia ja sylitystä, samaan aikaan tietysti kehrätään oikein urakalla. <3




Tässä harvinaisempi otos nelikosta yhdessä. Kuvaa katsoessa huomio kiinnittyi Martin häntään, joka on pitkä kuin marakatilla. Neljä kissaa, neljä aivan erilaista häntää. Kissojen luonteetkin käy esiin kuvassa. Lilliä kiinnostaa mitä mä meinaan, Leevi on stoalaisen tyyni, Martin tekis mieli vähä riehua ja Piippa on varmuuden vuoksi varuillaan.




Tekstin tausta on vähä erilainen, koska tää taas jotain temppuilee ja laittaa valkosen pohjan tekstin alle. yritin muuttaa sitä, mutta ei näillä taidoilla kikkailla. menköön nyt sitten näin, omaa silmää tämä miellyttää enemmän kuin valkoinen.