No sitten niitä kokemuksia. Olin ajatellut sijoittaa tuon maton oveen, mutta se painaa sen verran tuon paristonmötikän kanssa, etten uskaltanut kokeilla. Laitteessa on, kuten kuvasta näkyy, kolme asetusta. Valot vilkkuu eri väreissä ja alimmalla se on punainen. Se myös päästää ärsyttävän piippauksen kun se antaa iskun, ihan turha toiminto mun mielestä.
Siitä vaan sitten matto lattialle ekana iltana ja voi elämä mikä show siitä tuli. Ensin matolle meni Lilli. Siinä se tassutteli niiko ei mitään ja hilppas sängyn alle kun arvasi, että kohta menee ovi kiinni. Sitten paikalle tuli punaisen valon vetovoimassa Martti, joka sai säkärit ja paskahalvauksen, jonka seurauksena matto lensi puoliväliin olkkaria ja kissa sängyn alle. Tässä vaiheessa yleisestä häröämisestä kiinnostui myös Piippa ja sekin painalsi sinne sängyn alle ihan vaan koska kaikki muutkin. Koska elettiin puoltayötä, en tohtinut alkaa mekkaloimaan (eikä se mitään olis auttanut kuitenkaan) ja hätistelemään kissoja, joten sinä yönä kissat sai nukkua makkarissa. Hyvin ne nukkukin, kaikki neljä ja vasta aamulla seittämän aikaan Lilli alkoi kynsimään mua hereille. Toki oisin nukkunut pidempään kuin seittämään, mutta ainahan sitä voi ottaa päikkärit, kun on lomalla.
Eilen sitten uusi yritys. Virittelin maton jo ennenko olin aikeissa mennä koisimaan. Laitoin sen jesarilla kiinni lattiaan ja jäin katsomaan mitä tapahtuu. Jostain syystä Lilli käpötteli siinä taas niiko ei mitään ja mua alko korpeemaan, että on se nyt helvetti, että sen vuoksihan koko helvatan matto on hankittu ja se ei sitten sen karvapersien kohdalla pelitä! Toki Lillillä on maailman siroimmat pikku tassut, mutta silti! Menin kuitenkin nukkumaan toivoen parasta. Heräsin ties mihin aikaan ennen aurinkoa siihen, että Piippa piti mekkalaa ja hyppäs kahvaan ja sai säkärit piipityksestä (laitteen, ei Piipan) päätellen. Hähää, ajattelin kuin Cruella De Vil. Sitten tossa kahdeksan huitteilla Lilli tuli raapimaan ovea ja sai raapia hyvän aikaa ennenko sen tassut osu sopivasti ja sai säkärit. Kumpikaan ei tullut toistamaan temppuaan, joten tavoite saavutettu, jee!
Nousin sitten ylös, avasin oven ja huomasin, ettei kukaan kissoista tullut lähellekään. Ilmeisesti Marttikin oli yöllä saanut matosta iskun, koska se toljotti lituskaisena maassa maaten mattoa. Otin maton pois ja jätin oven auki. Ekana makkariin tallusti Leevi, se ei vissii ollut käynyt matolla, koska sen käytös oli ihan normaalia. Sitten paikalle hiipi Piippa hyvin varovaisena ja epäilevänä. Sitten tuli Lilli, joka selvästi muisti mitä siinä kynnyksen kohdalla tapahtui, koska se hypähti ilmaan ihanko ois saanu iskun ennenko jatko matkaa. Saatoin tyrskähtää. Koska olen Cruella. Marttikin viimein tuli makkariin ja nyt kaikki on taas elämässä ok.
Koska ovi on se, mihin noiden ei tartte koskea niin tänään vois kokeilla jesarin voimaa ja viritellä tuo oveen kuten olin suunnitellut. Tosin se ei ehkä sitten auta Piipan kohdalla, joka ei raavi ovea vaan hyppii siihen kahvaan ja sehän ei sitä harrastaessaan osuisi mattoon. Lillikään ei vissii tajua sitä, että se on se ovi tässä se juttu, vaan yhdistää säkärit tiettyyn kohtaan lattiaa. Mutta ehkä nuo kaikki tajuaa, ettei sen maton lähelle kannata mennä, joten oviviritys kokeiluun ja paluu lattiatasoon jos se ei auta tai matto ei siinä pysy. Ellei sitten Lilli saa revittyä lankoja poikki jolloin koko matto lentää kaaressa partsilta. *huokaus*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti