perjantai 2. syyskuuta 2016

Syksyn tullen

Kävin Helsingissä kääntymässä pikaisesti, kissoilla on hovimestari joka kävi tarjoilemassa eväät ja antamassa halukkaille rapsutuksia. Raportin mukaan ekana iltana koko kööri oli vastassa (jopa Piippa) ja kaikki ryllisti syömään kun evästä tarjottiin, seuraavana aamuna meno oli hieman hillitympää. Kun tulin iltapäivällä kotiin, niin Lilli tuli ovelle vastaan, kuten aina. Piippaa ei ois voinu vähempää kiinnostaa, ei eleelläkään osoittanut, että olin ollut poissa ja se ois sen huomannu. Leevikään ei tullut tervehtimään, mutta kun istahdin alas, se tuli luokse ja oli todella hellyydenkipeä, ihan selvästi oli kaivannut. Mamman mussupoika! <3   Piipasta näyttää tulleen myös ihan älyttömän ääniherkkä ja säikky parissa päivässä, se saa paskahepulin ihan mistä tahansa vähänkin kovemmasta äänestä, kuten vaikkapa jos tönäisen roskista joka on tässä tietsikkapöydän alla. Pitää vissii melskata nyt urakalla, että siedättyy ääniin.

Kyllähän näillä kuulee!


Tuossa ennen reissua laitoin kierrätyskeskukseen erinäisen laatikollisen tavaraa menemään. Yksi oli mäntyinen pieni ruokapöytä, joka on ollut partsilla kissojen tähystyspaikkana. Sen tilalle koottiin kaverin kanssa Zooplussasta tilattu moniosainen taso. Jo aiemmin tilasin tuollaisen tynnyrin, piti vaan poistaa siitä päälliosa, kun sen reunat oli niin pehmeät, ettei Leevi uskaltanut hypätä sen päälle parin kerran jälkeen. Se on myös pikkusen liian matala, täytyy miettiä jotain muuta ratkaisua tuohon lasien eteen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti