Lilli-rakas on taas ollut oksennustaudissa, perjantaina se alkoi siitä lipottelusta ja veden oksentamisesta. Ei kovin rajuna ole ollut (siis ei oksentele kymmeniä kertoja päivässä), mutta kuitenkin, eikä tietenkään ole syönyt juuri mitään. No, se on nyt parina päivänä hypännyt tiskipöydälle, joka on ollut aina kielletty paikka. Se meni sitkeästi tiskialtaalle juomaan altaassa lojuvista astioista vettä, vaikka kielsin ja nostin sen pois. Nooh, otin sitten yhden pakastusrasian ja laitoin siihen raikasta vettä ja se altaaseen. Lipas pari kertaa ja siirtyi lautaselta juomaan likasempaa vettä. Sitten laitoin siihen rasiaan lämmintä vettä ja avot, jopa kelpas! Wot tö fak? Ehkä se lämmin vesi on vatsaystävällisempää, mutta eihän se kylmää ole tuossa niiden omassa juoma-astiassakaan. Tai sitten se on kyllästynyt juomaan siitä. Täällä ei ole oikeen paikkaa toiselle kupille muualla kuin tuolla tiskipöydällä, jos lähtökohtana on se, ettei nuo riehuessaan sitä astiaa kaada. Jälleen kerran soisin, että ois laminaatin sijaan muovimatto, se antais anteeksi jos vähän ravatessa roiskuu. Kai mun pitää taipua ja antaa noille lupa hohhailla tiskipöydälläkin, ainakin jätän sinne altaaseen yhden astian vedellä täytettynä.
Piippa on löytynyt myös tiskipöydältä pari kertaa, ihan uteliaisuuttaan se sinne vissii pyrkii. Tänään sitä uteloitti mitä ihmettä Lilli siellä puuhaa, niin se hyppäs sinne tuolin selkänojan kautta meinaten kaataa koko tuolin ja liuku pitkin pöytää rymistellen ja säikähti itekkin sitä mekkalaa niin, että kirmas samantien karkuun.
Leevihän harrastaa myös tiskipöydällä seikkailua sillon kun sen mielestä tarjoillaan ihan paskaa ruokaa (kahta laatuahan täällä on syöty jo iät ajat eikä muuta ole tarjolla) tai raksuja ei ole ollut tarpeeksi. Kerran ihmettelin mistä kuuluu sellanen raaps raaps-ääni, niin se oli hellalla nuolemassa paistinpannua. Kissaraukka, jonain päivänä se varmaan kuolee nälkään täyden ruokakipon viereen.
Ole nyt sitten tässä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti