Olin etukäteen ja vähän alussakin huolissaan Piipan ja Martin yhteiselosta, kun Piippa on sellanen kun se on, raju arka kissa. Mutta mitä pidemmälle päästään, sitä enemmän Piipasta paljastuu hellyyttä, jota en uskonut siinä olevankaan. Sen lisäksi, että Piippa nukkuu usein yhdessä Martin kanssa, Piippa myös huolehtii siitä kuin emo konsanaan. Se ei ole koskaan näitä isompia oikein pessyt, kun sen on pitänyt aina alkaa riekkumaan, mutta Martin se pesee huolella eikä yhtään ala mitään metkuiluja sen kanssa ja Martti ei pistä yhtään pahakseen eikä ole samanlainen ko Piippa oli pentuna eli ala riehumaan. Leikki leikkinä ja pesut pesuina. Olis ihanaa saada siitä kuva tai videopätkä, mutta kun tää hellä huolehtiminen tapahtuu tuon uuden tolpan nokassa, niin ei nää ko vähä korvia.
Tolppa on kaikkien muiden suosiossa, paitsi Leevin. Ja Leeviä ajatellen mä sen hankin. Nyt Leevi on valloittanut tuon vanhan kiipeilypuun, se nukkuu siellä usein. Vähän turhauttaa, koska Leevin maailma on nyt rajoittunut, se ei juurikaan mene hyllyille, koska se ei uskalla kiivetä tuonne tolppaan pehmeäreunaste petien takia ja en keksi millasen systeemin siihen väsäisin, kun haluan kuitenkin, että tasoissa on reunat.
Martti elää kissanpennun elämää sata lasissa. Se kiipeilee verhoissa, se on hypännyt telkkarin päälle, se tunkee ittensä joka paikkaan, se möykkää kovasti kun on kakka-hätä, se riehuu, on kauhuissaan kun yritän opettaa sitä kynnenleikkuuseen (kaksi kynttä on hienosti saatu leikattua!) enkä vieläkään ole nähnyt sen juovan. Se on niin erilainen kuin Piippa, etten voi käsittää sitä. Se on esimerkiksi jo heilunut tuolla ison kaapin päällä, paikassa, mihin Piippa uskalsi hypätä vasta joskus teininä. Mutta se on ihan peloton, tajuaa kuitenkin onneksi sen, että ei leiki hengellään ts. ärsytä Lilliä.
 |
| Nujakoinnista tulee jälkiä. |
 |
| Taiiiitava kissa.. alas! |
 |
| On se vaan niin kaunis! |
 |
| Tarkkailumesta |
 |
| Päpälä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti