Rajuja leikkejä ja uus tolppa

Vaikka ilakoin Piipan ja Martin orastavasta ystävyydestä, niin kyllä ootan, että Martti kasvaa nopeasti, ennenko Piippa pieksee sen henkihieveriin. Oon katsonut, että Piippa on välillä ihan turhan raju leikeissään, se on ollu sellanen pienestä saakka. Vaikka on arka ja säikkyy herkästi, niin tappelussa se ei hevillä luovuta ja sen leikkimiset menee usein tappeluksi Lillinkin kanssa, kun se ei älyä lopettaa, vaikka toinen osoittaa, että nyt riittää. Sitä ei kiinnosta vaikka toinen kääntää katseen pois tuijotuskisassa, se käy päälle. Oon miettinyt paljon Piipan sielunelämää ja luulen sen arkuuden ja tappeluhalukkuuden johtuvan siitä, että se kasvoi ulkokissana. Sieltähän se oppinsa on saanut, äitinsä käytöksestä ja sisarusten kanssa kilpaillessa. Sehän mm. murisi ensimmäisinä päivinä kun annoin ruokaa, puolusti sitä muilta. Martti ei ole murissut, se tykkää, että kaikkea kaikille ja kulkee kupilta toiselle kuin buffet-tiskillä. Se meni eilenkin ihan pokkana kupille missä Lilli söi ja sai sen hämmentymään moisesta röyhkeydestä niin, että Lilli otti ja lähti. Toisella kertaa kävi vähän toisin, mutta ei Martti ollu moksiskaan siitä, että sai tassusta, ei kyllä enää ängennyt samalle kupillekaan.

Tänään kun tulin töistä, meni hetki kunnes Martti ja Piippa pisti ranttaliksi. Leikki jatkui ja jatkui, molemmat hieman kiihtyi siinä leikkimisestä niin, että homma alko näyttää aika raisulta. Piippa nappas moneen kertaan Martin pään tassuihinsa ja piteli kiinni samalla kun potkis potkiskeli sitä mahaan/selkään/kylkeen oikein huolella. Se myös puri sitä kurkusta ja painoi lattiaa vasten niin, että Martilta kuulu vaan krääh. Marttia alko selvästi kyrsimään Piipan rajut otteet ja se kävi päälle vimmaisesti ja Piippahan antoi takasin. Kävi mielessä, että miten kovasti pienen kissan pään pitää osua lattiaan, että se murtuu. Erotin viimein kissat ja Martti oli niin kiihdyksissään, että yritti päästä eroon minusta ja kun sain sen syliin, se kynsi ja puri ennenko sain sen tajuamaan etten mä sille mitään tee ja kissi rauhottu. Silittelin sitä hetken sylissä ennenko annoin mennä lattialle, sitten se pikkunen kiipesi uuden tolpan päähän nukkumaan. <3

Mä oon aina tällasessa tappelutilanteessa neuvoton, että millon siihen pitää puuttua ja millon ei. Oon pitänyt rajana sitä, että jos toinen alkaa rääkymään, niin sitten pitää mennä väliin. Sitä ei ole kyllä käynyt kuin Leevin ja Lillin tappeluissa, Lilli kyllä rääkyy sitten kun Leevi on kunnolla kiinni. Leevi  alkaa itkemään vaikkei toinen olis käynyt edes kiinni, vaan vasta uhkailee, joten sitä ei lasketa. Piipan ja Martin tappeluissa/leikissä ei rääkymistä ollut, mutta aattelin silti puuttua, kun toinen on vielä ihan vauva. Ylisuojeleva ehkä? Olis kiva ko tietäs varmasti miten toimia.

Ostin Zooplussasta uuden raapimapuun/tolpan. Oon katsellut tuota pitkään ja nyt sitten raaskin ostaa sen. Oli apulaisia kokoamisen aikana niin, että pelkäsin jonkun jäävän kaatuvan pylvään alle.  Vaihdoin päittäin matalan raapimatynnyrin ja uuden tolpan ylimmän osan pehmusteet, uudessa reuna on kauhean korkea ja luulin Leevin arastelevan sitä, mutta ei se tykkää matalemmastakaan. Se ei uskalla hypätä sinne, kun ei näe mitä siellä on ja kiipeäminen ei onnistu, kun se ei luota, että se periksi antava reuna pitää jos se sinne könyää. Joko mun pitää odottaa, että se rohkaistuu tai sitten vaihtaa sinne päälle pala mattoa. Mutta antaapa ajan ensin vähän kulua.

Kyllä uudessa puussakin viihdytään, vaikkei sitä tästä kuvasta ehkä uskokaan.