Vuosi 2017 aluillaan

Onnea ja menestystä uuteen vuoteen! Meillä se alkoi allekirjoittaneen vatsataudilla, mikä sinällään osui oikeaan, koska jälleen kerran pitäisi laihtua. Ikuisuusprojekti. Lilli oli vatsataudissaan joulun aikaan, nopeasti selvisi siitä kyllä, meniköhän neljääkään päivää. Syytin tuota lammasruokaa, kun muutakaan en keksinyt. Kaksi kertaa peräkkäin lammasta on ilmeisesti liikaa Lillin mimosanherkälle vatsalle. Sittemmin onkin vedetty vain tonnikalaa ja kalaraksuja, vaikka olen kyllä uhitellessani antanut myös Pirkan kalaruokapusseja pariin kertaan, oon nimittäin aatellu, että ehkä Lillin vatsa ei vaan kestä muutako kalaa, ihan sama onko se viljatonta vai ei.  Eikä se noista ainakaan alkanut oksentamaan.

Vuodenvaihde paukutteluineen meni kissojen osalta melko rauhallisesti. Piippa kovasti jännitti ja toisaalta oli kauhean utelias, että mikä maailmanlopun meininki ulkona on käynnissä. Kun menin partsille raketteja katsomaan, laitoin oven kiinni, mutta se tuli perässä ja säntäsi karkuun heti kun vähän suhahti. Pariin kertaan se jaksoi tuota, sitten piti päästää sisällä kauhea parku kun tyhmä akka ei tajua miten hirmuisen vaarallista ulkona on eikä älyä tulla sisälle. Tänä vuonna sekin ihme tuli koettua, että Lilli säikähti rakettia. Se raketti kyllä lähti ihan tuosta läheltä ja paukahti kovasti, ensin sisälle suditteli Piippa ja Lilli hyvänä kakkosena. Vaan sitten taas kohta takas ihmettelemään, tosin yläilmoja piti kuikuilla, että tippuuko taivas päähän. Leevi-rakas pönötti kiipeilypuussa eikä suostunut liikkumaan mihinkään, tarkkaavaisena kyllä oli, että jos tulee tarve singota karkuun. Tänään se on ollut aivan uupelossa, maannut koko päivän patterin päällä, vaihtanut vain kylkeä välillä. Kehuinkin sitä siitä, että on reipas poika kun jaksaa niin rasittavan liikkeen tehdä.

Kissanhiekka/pelletti-projekti on edelleen vaiheessa. Saunan laatikkoa käytetään usein, mutta Leevi ei siellä tykkää juurikaan käydä, tosin se on suosinut tuota katollista mallia muutenkin aina enemmän. Siellä alkaa hiekka olla lopuillaan, kohta viskaan loput pois, pesen ja desinfioin sen ja täytän pelkällä pelletillä. Se on vaikuttanut hyvältä, pissa paakkuuntuu yhtä hyvin kuin hiekassa ja paakut on minusta helpommat poistaa kuin hiekkaversiossa, mitään hajuongelmaakaan ei ole ollut. Ja se keveys! Oi, se keveys! <3

Tähän loppuun tunnelmia joulukuulta.

Piipan uusin lempilelu, juuttinaru.

Sininen hetki ja kuvauksellinen kissa.

Leevin hellässä huomassa.